16. Monet ympäristöongelmat eivät tunne valtion rajoja

Tärkein kappaleestamme oppimamme asia oli se, että maailmanlaajuinen ympäristönsuojelu ei onnistu ilman kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen luonnonsuojelu pyrkii säilyttämään biosfäärin monimuotoisuutta. Tämän onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki tieto, osaaminen ja tekniikka, jota tarvitaan ympäristöongelmien ratkaisuissa, on kaikkien valtioiden käytettävissä. Kehitysmaat tarvitsevat lisäksi taloudellista tukea, koska niillä ei ole varaa huolehtia ympäristöstään. Maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun turvaamiseksi on kehitetty monia eri sopimuksia ja järjestöjä, kuten CITES-sopimus, joka kieltää villin kaupan ja WWF, jonka tavoitteena on maapallon luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, saastumisen vähentyminen ja energian säästäminen.

Kappaleesta esiin nousi käsite varovaisuusperiaate, jonka mukaan ympäristön pilaantumista on ryhdyttävä ehkäisemään, vaikka haitallisten ympäristövaikutusten luonteesta ja laajuudesta ei olekaan aina täyttä varmuutta.

Kirjan tehtävä 1 s. 178 Kehitysmaat

Miksi kehitysmaiden osuus biosfääriin leviävistä ympäristöpäästöistä tulee todennäköisesti kasvamaan?

Kehitysmaiden osuus biosfääriin leviävistä ympäristömyrkyistä tulee todennäköisesti kasvamaan, sillä kehitysmaiden elintaso pääsee kohentumaan teollisuusmaiden tukien ja apujen avulla. Sen seurauksesta väestö teollisuusmaissa alkaa kasvamaan huimaa vauhtia ja teollisuustuotanto, sekä teollisuuden kulutus kasvavat. Ympäristöpäästöt tulevat kasvamaan siellä osittain myös sen takia, kun monet teollisuusmaat siirtävät tuotantoaan kehitysmaihin pienempien tuotantokustannuksien ja ei niin tarkan ympäristölainsäädännön takia.

 

Iira Väänänen ja Marika Rissanen

15. Ympäristöongelmien ratkaisuissa tarvitaan tietoa ja tekniikkaa, sääntöjä ja suunnittelua

Tärkein oppimamme asia kappaleesta on se, miten ympäristönsuojeluun tarvitaan eri ympäristölakien lisäksi myös taloudellista ohjausta. Ympäristön suojelu on tärkeää, koska ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen on helpompaa ja halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Ympäristöpolitiikalla ohjataankin ympäristönsuojelua ja siksi on olemassa ympäristölakeja, jotka säätelevät ympäristön käyttöä. Näiden lakien lisäksi tarvitaan myös taloudellista ohjausta, jotta yritykset alkaisivat käyttää ekotehokasta tuotantoa, joka edellyttää ympäristöä vähän rasittavia tuotantotapoja sekä uudenlaisia tuotteita ja palveluja.

 

Taloudellisen ohjauksen keskeisimpiä keinoja ovat erilaiset ympäristöverot- ja maksut. Tärkeimpiä ympäristöveroja ovat energia- ja polttoainevero sekä jäteverot. Muita taloudellisen ohjauksen keinoja ovat erilaiset tuet, panttimaksut ja pakolliset vakuutukset tai rahastot. Myös ympäristöinvestointien tukeminen on yksi toimiva keino. Esimerkkinä panttimaksuista toimii Suomalainen pullojen palautusjärjestelmä. Ympäristöystävällisyydestä on tullut tärkeää yrityksille, koska siitä on tullut tärkeä kilpailutekijä eli jotkut kuluttajat ostavat vain ympäristöystävällisiä tuotteita.

Kappaleen yksi keskeisimmistä käsitteistä on paras käyttökelpoinen tekniikka. Sillä tarkoitetaan teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista tekniikkaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tällä tekniikalla voidaan ehkäistä ympäristöhaitat tai tehokkaasti vähentää niitä.

Kirjan tehtävä 2. s.168 Luonnonsuojelualueet

a. Luettele kolme suurinta kansallis- ja luonnonpuistoa.

·        Kansallispuistot: Lemmenjoen kansallispuisto, Urho Kekkosen kansallispuisto ja Pallas-Ounastunturin kansallispuisto

·        Luonnonpuistot: Kevon luonnonpuisto

b. Kuvaa luvun suojelukarttojen avulla luonnonsuojelualueiden sijoittumista Suomessa.

·        Suurin osa luonnonsuojelualueista sijaitsee pohjoisessa ja myös kokonsa perusteella suurimmat suojelualueet ovat pohjoisessa. 

c. Pohdi erilaisia syitä alueiden sijoittelua.

·        Syitä siihen, miksi luonnonsuojelualueet sijaitsevat enimmäkseen pohjoisessa on, että pohjoisessa asutusta on harvemmassa kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa, joten suojelualueita on helpompi perustaa pohjoiseen. Pohjoisessa on myös enemmän valtion omistamaa metsää, mikä myös tekee luonnonsuojelualueiden perustamisesta helpompaa.

  

    d. Mikä on kotiasi lähin kansallis- ja luonnonpuisto?

·        Lähin luonnonpuisto on Salamanperän luonnonpuisto ja lähin kansallispuisto on Pyhä-Häkin kansallispuisto.

 

Marika Rissanen ja Iira Väänänen

14. Jokainen meistä vaikuttaa valinnoillaan kestävään kehitykseen

Tärkein kappaleestamme oppimamme asia oli se, mitä eri ulottuvuuksia kestävään kehitykseen kuuluu. Nämä neljä ulottuvuutta ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Ekologiseen kestävyyteen kuuluu maapallon ekologisten prosessien turvaaminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Kestävä kehitys rakentuu aina ekologisen kestävyyden varaan, sillä ilman kunnossa olevaa biosfääriä ihminen ei pidemmän aikavälin kuluttua voi tyydyttää enää kaikkia perustarpeitaan. Ekologisia prosesseja uhkaavat ekosysteemeihin joutuvat vieraat aineet, monimuotoisuuden häviäminen ja haitalliset muutokset aineiden kierrossa.

 Taloudelliseen kestävyyteen liittyy luonnonvarojen riittävyyden varmistaminen tulevillekin sukupolville uusiokäyttämällä ja kierrättämällä tavaroita ja raaka-aineita.

Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan kaikkien ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia tyydyttää perustarpeensa. Tätä sosiaalista kestävyyttä pyritään parantamaan niin, että myös kehitysmaiden ihmisillä olisi samanlaiset mahdollisuudet tyydyttää perustarpeitaan kuin meillä teollisuusmaan ihmisillä.

Kulttuurillisella kestävyydellä tarkoitetan kieliltään, uskonnoiltaan ja tavoiltaan erilaisista kulttuureista tulleiden ihmisten kultturien erilaisuuden ja erilaisten tarpeeiden hyväksymistä.

Kappaleesta esiin nousi käsite ekologinen jalanjälki, joka kuvaa sitä, kuinka suurta ekologisesti tuottavaa maa-aluetta tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen. Ekologisen jalanjäljen suuruus vaihtelee maittain. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden ekologisten jalanjälkien suuruudessa onkin merkittävä ero, jota pyritään kestävän elämäntavan myötä parantamaan.

Kirjan tehtävä Kuluttajan ekologinen jalanjälki

Pohdi ja perustele, miten seuraavat valinnat vaikuttaisivat kuluttajien ekologisen jalanjäljen suuruuteen. 

a) Työmatka omalla autolla - joukkoliikennevälineellä
 Se, että työmatkan kulkisi omalla autolla vaikuttaisi kuluttajien ekologiseen jalanjälkeen suurentamalla sitä, sillä auton pitoon kuluu bensiiniä ja sen valmistamiseenkin on käytetty paljon raaka-aineita ja eri työvaiheita. Työmatkan kulkeminen joukkoliikenne välineellä olisi ekologisesti tehokkaampaa, sillä tuotteen MIPS- arvo, eli sen käytön ekotehokkuutta kuvaava tunnusluku jaetaan moneen osaan, sillä kyydissä olijoita on monta.

b) Asuminen omakotitalossa - kerrostalossa
Asuminen omakotitalossa suurenta kuluttajien ekologista jalanjälkeä verrattuna kerrostalossa asumiseen, sillä omakotitalon valmistamiseen on käytetty paljon raaka-aineita ja työvaiheita. Kerrostalossa asuvien ihmisten talon raaka-aineiden käyttö ja työvaiheet on jaettu kaikkien kerrostalossa asuvien ihmisten kesken, joten heidän ekologinen jalanjälki on myös tällä tavoin hieman omakotitalossa asuvia pienempi. 

c) Asuminen kaupungissa - maaseudulla
Kaupungissa asuvien ekologinen jalanjälki on pienempi kuin maaseudulla asuvien, sillä maaseuduilla on yleensä käytettävissä paljon pelto- ja metsäalaa sekä muutenkin suuremmat tontit, joten se nostaa maaseudulla asuvien ekologisen jalanjäljen suuruuttaa. 

d) Lähiruoka - tuontiruoka
Lähiruuan syönti vähentää kuluttajien ekologista jalanjälkeä verrattuna tuontiruuan syöntiin, sillä lähiruuan kuljettamiseen ei tarvita ylimääräisiä raaka-aineita ja työvälineitä, jotka suurentaisivat ekologista jalanjälkeä. 

e) Kasvisruoka - liharuoka
Liharuuan syönti suurentaa kuluttajien ekologista jalanjälkeä verrattuna kasvisruuan syömiseen, sillä liharuuan valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet ja toimenpiteet ovat kasvisruokaa suuremmat, joten myös ekologinen jalanjälki on näin ollen suurempi.

f) Hiihtoloma mummolassa - etelässä
Hiihtoloma mummolassa on ekologisen jalanjäljen kannalta parempi, sillä etelään lentämiseen tarvittava polttoaine ja lentokoneen valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet ja työvoima suurentavat kuluttajien ekologista jalanjälkeä.

                                                      Iira Väänänen ja Marika Rissanen

13. Lyhytaaltoinen säteily on elämälle vaarallista

Tärkein oppimamme asia kappaleesta on se, miten säteily vaurioittaa DNA:ta. Säteilyn haitallisuus riippuu sen sisältämästä energiamäärästä ja siksi lyhytaaltoinen säteily eli gamma- ja röntgensäteily on vaarallisinta, koska ne sisältävät eniten energiaa. Runsaasti energiaa sisältävä säteily eli esimerkiksi gammasäteily, pystyy irrottamaan elektroneja niistä molekyyleistä, joihin se törmää, jolloin ne muuttuvat sähköisesti varautuneiksi eli syntyy ioneja. Näin muodostunut ionisoiva säteily vaurioittaa sitten DNA:ta, sillä se pystyy rikkomaan solun molekyylisidoksia ja pääsee näin hajottamaan DNA-kaksoisjuostetta. Jos solu ei pysty korjaamaan tätä vaurioitunutta DNA:n osaa, seurauksena on mutaatio eli pysyvä muutos perimässä. Mutaatiot voivat aiheuttaa syöpää, sikiövaurioita tai jälkeläisille periytyviä perinnöllisiä muutoksia, jotka ovat melkein aina haitallisia.

Kappaleesta esiin tuli käsite radioaktiivinen säteily. Se on peräisin alkuaineiden radioaktiivisista isotoopeista eli kun radioaktiiviset isotoopit hajoavat ja muuttuvat pysyviksi isotoopeiksi, ne lähettävät radioaktiivista hiukkas- tai sähkömagneettista säteilyä. Näin radioaktiivisuus on siis aineen ominaisuus, eikä esimerkiksi säteilyn ominaisuus.

Kirjan tehtävä 1. s.151 Testaa tietosi

Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikeita? Muuta jäljellä jäävät väärät väittämät oikeiksi ja perustele, miksi ne ovat vääriä.

a. Kaikki säteily on ekosysteemille haitallista.

§   Väärin, koska esimerkiksi valo- ja lämpösäteily on välttämätöntä elämälle, sillä kasvit eivät pysty yhteyttämään ilman niitä. Myös osa säteilystä, kuten pitkäaaltoinen säteily, jota on esimerkiksi radioaallot, ei vahingoita eliöitä mitenkään.

b. Säteily on sitä haitallisempaa, mitä enemmän energiaa se sisältää.

§  Oikein, koska paljon energiaa sisältävä lyhytaaltoinen säteily pystyy vaurioittamaan solun rakennetta, kun taas vähän energiaa sisältävä pitkäaaltoinen säteily ei vaikuta eliöihin millään tavalla.

c. Kerralla saatu suuri annos ja sama annos pieninä erinä ovat yhtä haitallista.

§  Väärin, koska kerralla saatu suuri annos säteilyä on ihmiselle haitallisempaa, kuin sama annos pieninä erinä. Tämä johtuu siitä, että kun ihminen saa säteilyannoksen lyhyen ajan kuluessa, säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja näin aiheuttaa säteilysairauden.

d. Sammakot kärsivät UV-säteilystä nisäkkäitä enemmän, koska niillä ei ole karvapeitettä.

§  Oikein. Sammakoilla on ohut iho, mikä aiheuttaa sen, että UV-säteily pääsee suoraan niiden ihoon saakka, kun taas nisäkkäillä karvapeite ja matelijoilla suomut estävät tämän.

e. Jos CFC-päästöt lopetetaan, yläilmakehän otsonimäärät palautuvat nopeasti alkuperäiseen tilaansa.

§  Väärin, sillä vaikka CFC-yhdisteiden käyttöä vähennetäänkin ja sitä ei pääse enää niin paljon ilmakehään, kestää vielä pitkään ennen kuin kaikki aktiivinen kloori CFC- yhdisteistä häviää pois ilmakehästä.

Ii                                              Marika Rissanen ja Iira Väänänen 

12. Ympäristömyrkyt ovat elolliselle luonnolle haitallisia aineita

Tärkein kappaleesta oppimamme asia on se, miten eri ympäristömyrkyt vaikuttavat ympäristöön ja nisäkkäisiin. Raskasmetalleista elohopea aiheuttaa ongelmia vesistöissä ja myrkytysoireita nisäkkäillä, mitkä voivat johtaa pysyviin hermostovaurioihin. Kadmium taas aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa keräytyessään nisäkkäiden maksaan ja munuaisiin. Se on myös karsinogeeni, eli se voi aiheuttaa DNA:ssa muutosta, jonka seurauksena soluista kehittyy rajattomasti jakautuvia syöpäsoluja. Lyijy on elohopean tavoin hermomyrkky, joka haittaa kasvua ja heikentää elimistön vastustuskykyä.

Orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet vaikuttavat ekosysteemin toimintaan jo pieninä pitoisuuksina. Ne ovatkin kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ja niitä ovat mm. DDT, PCB ja dioksiinit. DDT on ihmisen tarkoituksella tuholaismyrkyksi valmistama myrkky. Sen tiedetään aiheuttavan ravintoketjun huipulla lisääntymishäiriöitä, sillä DDT pystyy hajottamaan sukupuolihormoneja. Tämä voimakas ympäristömyrkky vaikuttaa myös maksan entsyymitoimintaan ja toimii todennäköisesti myös karsinogeeninä. 

 PCB-yhdisteet eli polyklooratut bifenyylit ovat ihmisen valmistamia synteettisiä yhdisteitä, joita on käytetty mm. sähkölaitteiden eristeissä, muuntajissa ja kondensaattoreina. Niitä ei ole valmistettu tietoisesti myrkyllisiksi, mutta silti nämä orgaaniset yhdisteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi ja hyvin haitallisiksi ympäristömyrkyiksi. PCB-yhdisteet eivät aiheuta eläimissä äkillisiä myrkytysoireita, mutta heikentävät pitkäikäisinä kuitenkin hedelmällisyyttä kohdunkurouman vaikutuksesta.

Dioksiinit ovat kemiallisissa tuotantoprosesseissa tai orgaanisen klooripitoisen aineen palaessa syntyneitä supermyrkkyjä. Ne ovat erittäin myrkyllisiä ja niiden leviämistä ympäristöön on hyvin hankala kontrolloida. Jo pienet pitoisuudet dioksiinia voivat aiheuttaa maksa- ja haimavaurioita, muutoksia hormonitoiminnassa sekä häiriöitä elimistön puolustusjärjestelmissä.

Myös öljy kuuluu orgaanisiin ympäristöä pilaaviin myrkyllisiin aineisiin uhkaamalla monia vesi- ja rantaekosysteemejä ympäri maailmaa. Raakaöljy sisältää tuhansia hiilivety-yhdisteitä, joista myrkyllisimpiä ovat rasvaliukoiset PAH-yhdisteet. Nämä yhdisteet saavat aikaan häiriöitä solujen toiminnoissa aiheuttaen solu- ja kudosmuutoksia, joiden seurauksena voi syntyä syöpäkasvaimia. Öljy tarttuu myös helposti nisäkkäiden turkkiin ja lintujen höyhenpeitteeseen, minkä seurauksesta eläinten veden- ja lämmöneristyskyky heikkenee ja ne kuolevat kylmyyteen. Suuri öljyn määrä vesistöissä voi estää myös lähes täysin kasvi- ja eläinplanktonin lisääntymisen. Öljy pystyy tuhoamaan myös kalojen kutupaikkoja, jolloin vaikutukset moniin kalapopulaatioihin voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia.

Kappaleesta esiin nousi käsite POP-yhdisteet, joilla tarkoitetaan ihmisten tuottamia rasvaliukoisia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat kertyä eliöihin ja aiheuttaa ongelmia niiden elintoiminnoissa. Ne häiritsevät ravintoketjun toimintaa jo pieninä pitoisuuksina ja voivat kulkea pitkiäkin matkoja veden ja ilman mukana. POP-yhdisteet ovat myrkyllisimpiä ympäristömyrkkyjä.

Kirjan tehtävä 2 s. 140 Ympäristön haitalliset aineet

Ympäristöön joutuu usein haitallisia aineita. Selvitä mistä nämä aineet tai yhdisteet ovat peräisin, miten ne vaikuttaa ekosysteemiin ja ihmiseen sekä miten niiden pääsyä ympäristöön voidaan vähentää. 

Klooratut hiilivedyt(esim DDT ja PCB):

Ihmisen tarkoituksella valmistamia aineita. Rikastuvat ravintoketjuissa ja aiheuttavat huippupetojen kantojen romahduksia vesiekosysteemeissä. Heikentävät maksan entsyymitoimintaa ja lisääntymiselimistön toimintaa hajottamalla sukupuolihormoneja. Kloorattujen hiilivetyjen pääsyä ympäristöön voitaisiin vähentää kieltämällä näitä yhdisteitä sisältävien aineiden ja tavaroiden käyttö maapallolta kokonaan.

Elohopeayhdisteet

Peräisin klooritehtailta, maaperästä tai maataloudesta. Vaikutus ekosysteemiin, että rikastuu ravintoketjussa. Erityisen haitallinen hermomyrkky vesieliöille ja nisäkkäille, kuten ihmiselle. Elohopeayhdisteiden pääsyä ympäristöön voitasiin vähentää lopettamalla elohopean käyttö klooritehtaissa ja luopumalla raskasmetalliakuista ja -paristoista.

Öljy

Joutuu meriin öljytankkien puhdistamisen tai öljyonnettomuuksien seurauksena, maaperään huoltoasemilta. Öljyonnettomuudet voivat tuhota kokonaisia ekosysteemejä kymmeniksi vuosiksi. Säännölliset päästöt tuhoavat herkkiä lajeja sukupuuttoon ja muuttavat näin ollen lajien välisiä suhteita. Öljyssä olevat PAH-yhdisteet aiheuttavat ihmisille mm. syöpää. Öjyn pääsyä ympäristöön voidaan vähentää lopettamalla tahalliset päästöt ja tehostamalla öljynkuljetusten turvallisuutta. Öljyn torjunnassa voidaan käyttää myös kemikaaleja, jotka vähentävät öljyn pintajännitystä ja hajottavat öljylautan pieniksi meriveteen sekoittuviksi pisaroiksi. Tämä on kuitenkin Suomessa kiellettyä.

                                              Iira Väänänen ja Marika Rissanen

11. Varastoista vapautettu hiili ja muut kasvihuonekaasut muuttavat ilmastoa

Tärkein oppimamme asia kappaleesta on se, että mitkä ovat tärkeimmät kasvihuonekaasut, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiötä. 

Kasvihuonekaasuja ovat siis: 

 

­­- Vesihöyry

·        Tärkeä luontaisen kasvihuoneilmiön muodostumisessa.

·        Esimerkiksi metsien hakkuut vaikuttavat vesihöyryn määrään.

- Hiilidioksidi

·        Tärkein kasvihuoneilmiötä edistävä kaasu.

·        Hiilidioksidi aiheuttaa noin kaksi kolmasosaa ennustetusta lämpötilan noususta.

- Metaani

·        Syntyy kun orgaaninen eli eloperäinen aines mätänee hapettomissa olosuhteissa, esimerkiksi soiden ja riisipeltojen vettyneessä maaperässä ja kaatopaikoilla. Metaani on erittäin tehokas kasvihuonekaasu, koska se kykenee absorboimaan eli sitomaan tehokkaasti lämpösäteilyä

- CFC-yhdisteet

·        Käytettiin ennen kylmälaitteissa, vaahtomuoveissa, suihkepulloissa ja liuottimena.

·        Toimivat ilmakehän alaosissa (troposfäärissä) kasvihuonekaasuina ja tuhoavat ylemmissä kerroksissa (stratosfäärissä) otsonia. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on suuri, koska CFC-yhdisteet ovat tehokkaita kasvihuonekaasuja ja erittäin pitkäaikaisia ilmakehän alaosissa.

- Dityppioksidi

·        Muodostuu luonnossa denitrifikaatiossa eli kun maaperän ja vesistöjen mikrobit hajottavat nitraatteja ja nitriittejä typpikaasuksi ja näin ilmakehään vapautuu typpeä. Nitraattilannoitteiden käyttö pelloilla, metsien hakkuut ja maaperän ravinnekiertoa nopeuttavat toimenpiteen, kuten maan muokkaus, lisäävät dityppioksidipäästöjä.

- Otsoni

·     Syntyy ilmakehän ylemmissä osissa stratosfäärissä, jossa se on elämälle välttämätön suoja haitallista UV-säteilyä vastaan. Yläilmakehän otsoni sitoo lämpösäteilyä eli hidastaa ilmaston lämpenemistä ja alailmakehän otsoni taas toimii kasvihuonekasuna.

Kappaleesta tuli esiin käsite hiilinielu, joka tarkoittaa runsaasti hiiltä sitovaa ekosysteemiä. Esimerkiksi meret, metsät ja suot ovat näitä hiilinieluja.

Kirjan tehtävä 1  s.128 Lämpeneekö ilmasto?

Tarkastele oheista diagrammia Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän vuosikeskilämpötiloista vuosilta 1830-2000.

a. Mitä voit päätellä lämpötilojen kehityksestä?

- Lämpötilat ovat vaihdelleet runsaasti koko seuranta-ajalla

- 1930-luvulla on kaikilla paikoilla ollut huomattavan lämmintä

- Helsingin keskilämpötila on noussut 2000-luvulle tultaessa noin kaksi astetta viidestä seitsemään asteeseen

b. Voiko aineiston perusteella tehdä päätelmiä ilmaston lämpenemisestä?

- Seurantajakso on melko lyhyt ja lämpötilat ovat vaihdelleet paljon tällä välillä, joten on epävarmaa, johtuuko lämpötilanvaihtelu ilmaston lämpenemisestä. Siksi on vaikeaa sanoa onko kyseessä ilmaston lämpeneminen vai onko jokin muu tekijä aiheuttanut lämpötilanvaihtelut.

                                   

                                        Marika Rissanen ja Iira Väänänen

 

10. Rikin ja typen oksidien lisääntyminen aiheuttaa happamoitumista

Tärkein oppimamme asia kappaleesta oli se, miten rikin ja typen oksidit aiheuttavat metsien ja järvien happamoitumista. Kuivalaskeumassa rikkioksidit ja typen oksidit tulevat maahan sellaisenaan painovoiman vaikutuksesta, mutta jos ne sattuvat reagoimaan ilmassa olevan veden kanssa ja laskeutuvat maahan sadevetenä, voidaan puhua märkälaskeumasta. Rikki- ja typpioksidit muodostavatkin ilman vesihöyryn kanssa reagoidessaan rikki-ja typpihappoja, jotka aiheuttavat luonnon happamoitumista.

Rikki- ja typpioksideista johtuvan happamoitumisen metsäekosysteemeissä pystyy huomaamaan mm. metsien huonosta kunnosta sekä männyn rungolla elävien viherlevien ja jäkälien määrästä. Järvien happamoitumisen pystyy huomaamaan taas siitä, kun kasvi- ja eläinplanktonin määrä vähenee ja pohjaeläinten määrä laskee.

Happamoitumista voidaan yrittää estää vähentämällä maalta ja ilmasta tulevia päästöjä. Typen oksideja voidaan poistaa pakokaasuista katalysaattoreiden avulla, jolloin typen oksideja pelkistyy vaarattomaksi typpikaasuksi. Parhaimmillaan katalysaattoreiden käyttö voi vähentää typen oksideja jopa 90%. Järvien happamuutta voidaan yrittää poistaa myös kalkitsemalla. Se on kuitenkin hyvin kallista, eikä sen neutraloiva vaikutus ole kovin pitkäaikainen. 

Kirjan tehtävä 1 s. 116 Suomen järvet ovat keväisin happamia

a) Miksi järvien vesi on Suomessa happaminta keväällä?
Koska lumien happamat sulamisvedet happamoittavat järviä entisestään.


b) Miksi keväinen vesien happamuus on ongelma monille kalalajeille?
Koska harva kalalajeista pystyy elämään happamissa olosuhteissa. Happamoituminen vahingoittaa myös kalojen mätiä ja poikasia, joten keväällä happamissa vesistöissä elää vain vanhoja kaloja ja joitain happamuutta kestäviä kalalajeja kuten ahvenia.

 

Iira Väänänen ja Marika Rissanen